Viikon kuva

26. huhtikuuta 2021: Tuntuuko sinusta koskaan, että sinua tarkkaillaan? Tämä ystävällisen näköinen kohde on todellisuudessa kaksi törmäävää galaksia, jotka ovat sulautumassa toisiinsa. Silmäpari kätkee sisäänsä kaksi kasvavaa supermassiivista mustaa aukkoa ja kuvassa näkyy viehkeä virnistys. Galaksien yhdistymiset ovat harvinaisia galaktisessa naapurustossamme. Mrk 739 on riittävän lähellä (tähtitieteellisesti), jotta tapahtumaa voidaan tutkia yksityiskohtaisesti ja siten saada parempi käsitys näiden kosmisten sulautumisten aikana tapahtuvista dramaattisista prosesseista. Käyttämällä ESO:n Very Large Telescope kaukoputken MUSE-instrumenttia tähtitieteilijöiden tiimi, jota johti maisteriopiskelija Dusán Tubín Pontificia Universidad Católica de Chilestä, pystyi tutkimaan sekä itse yhdistymistapahtuman että kasvavien jättimäisten mustien aukkojen lähettämän säteilyn vaikutuksia. Heidän tutkimuksensa selvitti galaksien liikkeitä, tähtien ikiä ja niiden koostumusta. He havaitsivat, että toinen näistä galakseista on paljon vanhempi kuin kumppaninsa, ja että niiden yhdistymisprosessi on vielä varhaisessa vaiheessa. MUSE on 3D-spektrografi, joka ottaa kuvia, jotka tunnetaan nimellä ”datakuutiot”. Näiden avulla kohdetta havaitaan samanaikaisesti tuhansilla eri aallonpituuksilla. Tähtitieteilijät pystyvät MUSE:n avulla kartoittamaan hyvin yksityiskohtaisesti tutkimiensa kohteiden ominaisuuksia, ...

19. huhtikuuta 2021: ESO:n valokuvalähettiläs Petr Horálek otti tämän panoraamaselfien 9. huhtikuuta 2016. Petr oli kuvaamassa Chilen Atacaman autiomaassa ESO:n 'Fulldome Expedition'-tiimin jäsenenä. Tämä oli valikoitu valokuvaajaryhmä, joka kuvasi joukon upeita, ultra-teräväpiirtoisia kuvia ja videoita käytettäväksi ensisijaisesti ESO:n Supernova planetaario & vierailijakeskuksessa. Maisema leviää laajalti valokuvaaja Petrin ympärillä, ja hän näyttää kuvassa pieneltä vaikuttavan Chilen taivaan alla. Hän seisoo aivan eläiratavalosta muodostuvan pylvään alla, joka tekee kuvasta vieläkin erikoisemman. Kuvassa näkyvät leveät, pyöreät kohteet ovat osa Atacama Large Millimeter/submillimeter Array eli ALMA:n muodostavista 12-metrisistä antenneista. ALMA on maailman suurin maanpäälinen tähtitieteen observatorio. Se sijaitsee Chajnantorin tasangolla Chilessä 5000 metrin korkeudessa. Kaikki 66 antennia muodostavat yhteisen teleskooppien verkoston, ja ne voidaan liittää yhteen eri kokoonpanoissa, jolloin ne toimivat yhtenä kaukoputkena. Tämä on menetelmä jota kutsutaan interferometriksi. Tämä järjestely mahdollistaa sen, että ALMA on universumin vaikuttavin tutkimusmatkailija millimetrin ja alimillimetrin aallonpituuksilla. Tämä on sellaista valoa, joka syntyy viileistä, kaukaisista ja maailmankaikkeuden varhaisista ilmiöistä kaikkialla kosmoksessa. ...

12. huhtikuuta 2021: Uutta kaukoputken paikkaa valittaessa tutkitaan huolellisesti, että uuden kaukoputken paikka tarjoaa parhaat mahdolliset havainto-olosuhteet. Tämän viikon kuvan otti vuonna 2019 ESO-valokuvalähettiläs Petr Horálek Chilen Cerro Armazonesista, jonne parhaillaan rakennetaan ESO:n Erittäin suurta teleskooppia (ELT). Sijaintipaikka on korkealla, kuivassa Atacaman autiomaassa 3046 metrin korkeudessa. Korkealla, kuivassa sijaitseva havaintopaikka on ensisijainen vaatimus ELT:n uskomattoman havaintokyvyn hyödyntämisessä. Tämä ainutlaatuinen panoraamakuva Atacaman autiomaasta sisältää eloisan näkymän omaan Linnunrata-galaksimme, joka nähdään vähäisestä valosaasteesta johtuen upean selkeästi. Massiiviset tähtienvälisen pölyn pilvet peittävät kauempana olevien tähtien valoa, mikä saa aikaan yötaivaalla erottuvaan tummemman kaistaleen.

5. huhtikuuta 2021: Atacaman autiomaa Chilessä on yksi maailman pimeimmistä ja rauhallisimmista tähtitieteen havaintopaikoista, ja sen ansiosta se on osoittautunut täydelliseksi sijoituspaikaksi ESO:n observatorioille ja tehokkaille instrumenteille. Kuva tuo esille näkymän ESO:n Paranalin observatoriolta, joka on myös jättimäisen Very Large Telescope eli VLT-kaukoputken sijoituspaikka. VLT:n teleskoopit seisovat vartiossa tähtirikkaan taivaan alla, josta galaksimme kimalteleva kaari ja hehkuvat Magellanin pilvet (vas.) erottuvat selkeästi. Kuten tämä kuva osoittaa, taivas Paranalin yllä ei ole täysin pimeä. Auringonlaskun jälkeen maailmankaikkeuden kauneutta varjostaa Maan oma ilmakehä, joka hehkuu monilla eri sävyillä tehden taivaasta akvarellimaalauksen. Siveltimen vedot ovat koristelleet Linnunradan useilla emissiosumuilla ja kuvan yläosan keskellä sijaitsevaan Orionin tähdistöön yhdistyvät lähellä horisonttia näkyvät vihreän, keltaisen, punaisen ja oranssin pehmeät sävyt. Kuvan väripaletin takana on ilmahehku, joka on ilmakehän omaa loistetta. Se on säteilyä, joka johtuu kemiallisista prosesseista, joita esiintyy noin muutaman sadan kilometrin korkeudella maanpinnasta. Juuri sen jälkeen, kun Aurinko on laskenut länteen (keskellä), sen voimakas valo heijastuu myös ...

29. maaliskuuta 2021: Tämä heikosti loistava taivaan alue on itse asiassa kuuma vetykaasun kupla nimeltään Sh 2-305, jota läheisten tähtien voimakas säteily valaisee. Tällaisia kaasupilviä kutsutaan emissiosumuiksi tai HII-alueiksi (”H-kaksi”-alueet). Tässä esiintyvä sähkömagneettinen säteily on spektrin ultraviolettialueella ja sen lähteenä arvellaan olevan ainakin kaksi O-tyypin tähteä, ja todennäköisesti useita muitakin tähtiä. Tämä tähtiluokka on kaikkein kirkkain ja kuumin. Nämä tähdet voivat olla jopa 90 kertaa niin massiivisia kuin Aurinko, ja uskomattomasti miljoona kertaa kirkkaampia. Viiden naapurisumun kanssa Sh 2-305 kuuluu tiheiden pöly- ja kaasupilvien muodostamaan jättimäiseen suuremman mittakaavan kokonaisuuteen, joka muodostaa valtavan renkaan, jota kutsutaan GS234-02 tähtiä synnyttäväksi superrenkaaksi, joka sijaitsee Linnunradan Perseuksen haarassa Peräkeulan tähdistössä. Tämä kuva on otettu osana ESO:n kosmisten helmien ohjelmaa (Cosmic Gems programme), jossa tuotetaan kuvia mielenkiintoisista, kiehtovista tai visuaalisesti näyttävistä kohteista ESO:n teleskooppeilla, opetusta ja yleisötiedotusta varten. Ohjelmassa hyödynnetään kaukoputkiaikaa, jota ei muuten voi käyttää tiedehavaintoihin. Kaikkea ohjelmassa kerättyä dataa voidaan myös käyttää tieteellisiin tarkoituksiin, ja ne ...

22. maaliskuuta 2021: Ihmiset ovat katselleet taivaalle jo hyvin pitkän ajan. Linnunradan virtaava muoto, tähtien ja planeettojen kirkas loiste sekä taivaan alueita peittävät tummat alueet ovat kiehtoneet heidän mielikuvitustaan. Eri kulttuureilla on erilaisia nimiä näille tähtitaivaan kohteille. Tässä viikon kuvassa näkyy yksi kohde, jolla on aikojen saatossa ollut useita eri identiteettejä. Kuvassa kohteet ovat Atacama Large Millimeter/submillimeter Array (ALMA) -antennin lähellä. Aivan kuvan yläosassa, Linnunradan tähtivyön sisäpuolella, on kahden kirkkaan tähden pari. Nämä muodostavat osan Etelän ristiä (Crux), joka on yksi eteläisen tähtitaivaan tunnetuimmista tähtikuvioista. Aivan Etelän ristin alapuolella on tumma, epäsäännöllisen muotoinen alue galaksimme keskitasoa vasten. Tämä on hyvin erottuva pimeä sumu, joka sijaitsee vain 600 valovuoden päässä. Se on valtava molekyylipilvi, joka on niin tiheä, että se estää kaiken sen takana olevan valon näkymisen. Tämän tumman alueen nimi riippuu kuitenkin kulttuuristasi. Se tunnetaan kansanomaisimmin nimellä Hiilisäkki, mutta toiset erottavat muodosta jättimäisen taivaanlinnun. Sillä on suuri merkitys Australian aboriginaalien tähtitieteessä, jossa sen ...

15. maaliskuuta 2021: Ensisilmäyksellä tämä kuva saattaa olla hieman hämmentävä. Onko kuvan keskellä näkyvä kaukoputken kupu osa kehystettyä tienvarressa olevaa valokuvaa? Leijuuko yksi ESO:n teleskoopeista ilmassa? Mitä tarkalleen ottaen on tekeillä? Valitettavasti kyseessä ei kuitenkaan ole mitään niin jännittävää kuin leijuva kaukoputki. Tämä on yksinkertaisesti seurausta erityisestä perspektiivistä ja taidokkaasta kameratyöstä. Kuvassa tanskalainen 1,54-metrin teleskooppi on täydellisesti asemoitu kehyksen sisään ja se on todellisuudessa heijastunut kuva yhdestä ESO:n La Sillan observatorion ympärillä olevista monista tienvarsipeileistä. Teleskooppi näyttää osoittavan kohti Suurta Magellanin Pilveä (Large Magellanic Cloud, LMC) aivan kuin se tekisi havaintoja. LMC on pieni läheinen Linnunrataa kiertävä galaksi, joka näkyy väijyvän kuvan vasemmassa yläkulmassa. Kuvassa käytetyn äärimmäisen herkän tekniikan ansiosta auringonlaskun aikaan taivaalla voi nähdä pehmeän vihreän valohehkun, joka tunnetaan nimellä ilmahehku. Se johtuu Maan ilmakehässa tapahtuvasta heikosta valon emissiosta. Kaukana etäällä näkyvä heikko oranssi valo osoittaa hyvin kaukaisten kylien ja kaupunkien sijainnit, jotka ovat vuoristoisen horisontin takana. La Sillan observatorio sijaitsee Chilen ...

8. maaliskuuta 2021: Senkin jälkeen, kun Aurinko on laskenut ESO:n Paranalin observatoriolla Chilessä alue ei ole täysin pimeä. Vaikka alueen valosaaste on käytännössä olematon tällä syrjäisellä paikalla korkealla Atacama autiomaassa, niin alueen kumpuilevat dyynit ovat silti valaistu tähdistä tulevalla valolla. Alueen ainoa keinovalaistus kilometrien säteellä tulee Paranalin omista tiloista käsittäen itse teleskoopit ja tässä kuvatun Residencian. Residencia on turvapaikka ja todellinen keidas autiomaassa täällä Atacaman ankarassa ympäristössä. ESO:n Paranalin observatorio sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä tien varrelta ja se on ESO:n Very Large Telescope kaukoputken sijaintipaikka. Täällä työskentelevät tähtitieteilijät ja muut työntekijät voivat mennä Residenciaan pakoon kuivaa ympäristöä pitkän työvuoron jälkeen ja nauttia kävelystä sisäpuutarhan läpi tai pulahtaa uima-altaaseen. Residencian näyttävää visuaalista ilmettä täydentävät siellä olevat huippuluokan ympäristöinnovaatiot, kuten huolellinen enrgia- ja jätehuolto, sekä valtava 35-metrinen lasikupukatto, joka päästää tähtien ja auringonvalon rakennukseen. Lisäbonuksena ikkunoista avautuva näkymä on myös aivan erityinen! Links Kuvan kalansilmäversio Kuvan laajempi 360 x 180 asteen versio (musta alue ...

1. maaliskuuta 2021: Välillä Chajnantorin tasangolla Pohjois-Chilessä Atacama Large Millimeter/submillimeter Array (ALMA) kokee jotain, mitä ei yleensä liitetä tähtitieteen observatorioon: lunta! Kun lumi putoaa maahan ja peittää maiseman valkoisella huurteisella peitteellä, niin koko paikka muuttaa muotoaan. Paikka muistuttaa jotain outoa maanalaista tai maanulkopuolista maailmaa, joka tuo mieleen Star Warsin kapinallisten tukikohdan tai jonkin Blade Runnerin dystooppisen kohtauksen. Tässä kuvassa on nähtävissä useita ALMA:n 66:sta suuren tarkkuuden omaavaasta radioantennista, joita tyhjät tiet yhdistävät. ALMA viettää aikansa tarkkailemalla viileää maailmankaikkeutta ja sen monia ilmiöitä, kuten tähtien muodostusta, molekyylipilviä ja varhaista maailmankaikkeutta.

22. helmikuuta 2021: SU Aur-tähti on paljon nuorempi ja massiivisempi kuin Aurinko ja se muistuttaa kuvassa lentävää lintua, jolla on siivet levitettynä avaruuden lakeuteen. Todellisuudessa tähteä ympäröi jättiläisplaneettoja muodostava kiekko. Tämä kuva on otettu ESO:n Very Large Telescope (VLT) kaukoputken SPHERE-instrumentilla. Kuvassa näkyy SU Auria ympäröivä kiekko ennennäkemättömän yksityiskohtaisesti, mukaan lukien kiekkoon liittyvät pitkät pölyvanat. Itse tähti on peitetty instrumentin koronagrafilla, joka on laite, minkä avulla keskustähdestä tuleva valo saadaan peitettyä, jotta sen ympärillä olevat himmeät kohteet tulevat esille. Pölyvanat koostuvat tähtisumusta kiekkoon virtaavasta materiasta. Tähtisumu on todennäköisesti tähden ja valtavan kaasu- ja pölypilven välisen törmäyksen seuraus, mikä on saanut aikaan tämän planeettoja muodostavan kiekon erityisen muodon ja sitä ympäröivän pölyrakenteen havaittavat ominaisuudet. Uusi tutkimus SU Aur:ista, jossa käytettiin VLT:ltä ja muista teleskooppeista (mukaan lukien Atacama Large Millimeter/Submillimeter Arrayn) saatua tietoa, osoitti, että tähtisumu syöttää edelleen materiaalia planeettoja muodostavaan kiekkoon. Nämä uudet havainnot korostavat, kuinka monimutkaisia planeettoja muodostavat kiekot voivat olla.

15. helmikuuta 2021: Vaikka komeetta 252P/LINEAR ei ehkä olekaan yhtä kuuluisa kuin Halleyn komeetta, se voi silti järjestää hienon shown! Maaliskuun lopulla 2016 komeetta teki yhden kaikkein lähimmistä ohituksista Maahan kanssa, jolloin se oli hieman yli 5,3 miljoonaan kilometrin etäisyydellä, kun taas Halleyn komeetta oli lähimmillään 87 miljoonan kilometrin etäisyydellä. Komeetta 252P/LINEAAR:illa ei ole perinteistä pyrstöä, vaan se näkyy utuisena pyöreänä pallona, joka on vihreän sävyinen auringonvalon fluoresoivien kaksiatomisten hiilimolekyylien vuoksi. Tämä kuva on huhtikuulta 2016 ja siinä tämä vihreä komeetta näkyy hyvin. Voit bongata kuvassa olevan komeetan aivan Linnunradan yläpuolelta, tähtikaaren ja Very Large Telescope (VLT)-kaukoputken välissä aivan kuvan keskellä. ESO:n VLT sijaitsee Paranalin observatoriolla Chilessä, joka on ihanteellinen paikka komeettojen bongailuun. Paranal on yksi maailman upeimmista observatorioista, joka sijaitsee loputtomalla Atacaman aavikolla eteläisen pallonpuoliskon pimeän taivaan alla. Komeetat eivät ole ainoita täällä taivaalla näkyviä aarteita. Linnunrata esittää oman yölliseen spektaakkeliinsa, jossa tähtienväliset pilvet on koristettu lukemattomilla tähdillä, luonnollisen ilmahehkun aiheuttamat moninaiset ...

8. helmikuuta 2021: John Herschelin vuonna 1836 löytämä NGC 6902 on kaunis spiraaligalaksi, joka sijaitsee yli 130 miljoonan valovuoden päässä Jousimiehen (Sagittarius) tähdistössä. Tämä kuva on otettu MUSE:lla (Multi Unit Spectroscopic Explorer), joka on liitetty yhteen neljästä 8,2-metrisestä teleskoopista, jotka muodostavat VLT:n. Kuva esittelee galaksin ainutlaatuisesta näkökulmasta. Kuva on zoomaus kohti galaksin keskustaa, jossa näkyy ydintä ympäröivä rengas, ja siinä oleva voimakkaan tähtien synnyn aikaansaama oranssi hehku. Tämän renkaan sisällä on heikko ja pieni tähtisauva, joka näkyy sinisenä. Tutkijat havaitsivat, että sen sisällä olevat tähdet ovat jakautuneet eri tavalla iästä riippuen. Nuoremmat tähdet ovat asettuneet sauvan suuntaisesti ja vanhemmat tähdet ovat hajaantuneet enemmän. Tämä nuorten ja vanhojen tähtien sijoittuminen NGC 6902:n keskisauvassa vahvistavat vuosia aiemmin tehdyt ennustukset, joita simulaatioista ja malleista on saatu. Tämä on ensimmäinen kerta, kun nämä galaksien rakenteiden ennustukset vahvistettiin havaintojen avulla ja siinä merkittävässä roolissa oli MUSE-instrumentin uskomaton spatiaalinen resoluutio.

1. helmikuuta 2021: Tämän kauniin eteläisen tähtitaivaan valokuvan on ottanut ESO:n valokuvalähettiläs Petr Horálek ESO:n Paranal observatoriolla Chilessä. Petr ei ollut paikalla kuitenkaan yksin. Kuvan vasemmassa alareunassa VLT:n interferometrin (Very Large Telescope Interferometer,VLTI) apukaukoputken vieressä ovat tähtivalokuvaajat Yuri Beletsky ja Babak Tafreshi, jotka molemmat ovat ESO:n valokuvalähettiläitä. Kaksikko seisoo erilaisten upeiden tähtitaivaan kohteiden alla. Linnunradan kirkas, näkymää hallitseva vyö kulkee koko taivaan poikki. Kuvan yläosassa näkyy punaisena hohtava Gum-sumu (Gum 12). Linnunradan seuralaisgalaksi Suuri Magellanin pilvi on erityisen kirkas kohde kuvan keskustasta hieman oikealle aivan Canopuksen alapuolella. Se on kuvan ja Carina-tähdistön kirkkain tähti. Kuvan alareunassa näkyy kaunis vihertävä ja punertava hohto, joka näyttää nousevan horisontista ylöspäin. Ilmiö tunnetaan nimellä ilmahehku, joka koostuu heikosta ilmakehän lähettämästä valosta. Ilmahehku estää yötaivaan täydellisen pimenemisen, ja siitä kerrotaan yksityiskohtaisesti ESOcast 78:ssa.

25. tammikuuta 2021: Tämän Viikon kuvassa Chilen Atacaman autiomaassa sijaitsevaan ESO:n La Sillan observatorioon johtava tie näyttää kaartuvan vuoren ympäri ja törmäävän Linnunradan vyöhön. Pienet keltaiset polttimot valaisevat tietä tasaisin välimatkoin. Ajovalojen käyttö on näillä teillä kiellettyä hämärän ja aamunkoiton välillä, sillä himmeätkin valot voivat merkittävästi häiritä kaukoputkihavaintoja. Tällä paikkalla saadaan nauttia maailman pimeimmästä yötaivaasta. Pimeys, korkea sijaintipaikka ja siitä johtuva kuiva ilma tekevät La Sillasta poikkeuksellisen paikan tähtitieteen tutkimukselle. Kuvan etualalla tanskalainen 1,54-metrinen kaukoputki tekee öisiä havaintojaan. Sen instrumentit ovat antaneet tähtitieteilijöille mahdollisuuden nähdä useita asioita ensimmäistä kertaa. Esimerkiksi vuonna 2005 tähtitieteilijät havaitsivat lyhyiden gammasädepurkausten jälkihehkut ja osoittivat, että purkaukset johtuvat todennäköisesti kahden neutronitähden dramaattisesta törmäyksestä. Vuonna 2006 kaukoputki oli osa maailmanlaajuista teleskooppiverkostoa, joka löysi eksoplaneetan, joka oli massaltaan vain viisi kertaa Maata suurempi. Observatorion yläpuolella näkyvällä taivaalla on useita mielenkiintoisia kohteita. Vasemmalla, lähes teleskoopin takana piilossa, on komeetta 252P/LINEAR:in heikko vihreä hehku ja yläpuolella Skorpionin häntä kaartuu Linnunradan hehkuvaan loistoon pitäen ...

18. tammikuuta 2021: Kaukana sivilisaatiosta, syvällä Chilen Atacaman autiomaan karussa vuoristoisessa maisemassa näkyy neljä modernin tähtitieteen tukipilaria: ESO:n Very Large Telescope kaukoputken Yksikköteleskooppien (UT) valtavat ja kulmikkaat kupolit. Auringon heikko oranssi hehku kurkistaa horisontin yläpuolelta, mutta se näyttää hyvin vaatimattomalta yläpuolella levittäytyvän tähtitaivaan rinnalla. Satoja miljardeja tähtiä sisältävän Linnunradan laaja kaari ulottuu koko maiseman yli koskettaen reunoiltaan horisonttia. Kotigalaksimme kirjava yleisilme johtuu valtavista tähtienvälisistä pölypilvistä, jotka peittävät niiden takana olevien tähtien valon. Kirkkaat tähdet, tähtitaivaan eri kohteet ja muut kosmisen naapurustomme ilmiöt roikkuvat kuin lyhdyt Chilen taivaalla. Kaiken taustalla on eteerinen punainen ja vihreä ilmahehku. Jokainen UT-kaukoputki voi tehdä yksittäinkin upeita havaintoja maailmankaikkeudesta kotipaikallaan ESO:n Paranalin Observatoriossa, mutta kaikki neljä kaukoputkea voivat toimia myös yhdessä ja tarkkailla kosmosta kvartettina. Tällä kokonaisuudella saadaan tehtyä kaukoputki, jonka peilin halkaisija on jopa 130 metriä.

11. tammikuuta 2021: Tämä kuva kaukaisesta spiraaligalaksista NGC 1097:stä on oppikirjaesimerkki galaksin keskustaa ympäröivästä uusia tähtiä synnyttävästä renkaasta. Kuva on otettu ESO:n Very Large Telescope (VLT) kaukoputken MUSE-instrumentilla. Kohde sijaitsee 45 miljoonan valovuoden päässä Maasta, Sulatusuunin (Fornax) tähdistössä, ja se sijaitsee galaksinsa keskipisteessä. Rengas on halkaisijaltaan vain 5000 valovuotta, ja se on kooltaan hyvin pieni verrattuna itse galaksiin, joka ulottuu kymmeniätuhansia valovuosia sen keskustaa pidemmälle. Tässä MUSE:n kuvassa näkyvät tummat alueet ovat galaksista (tai mahdollisesti seuralaisgalaksista) peräisin olevaa pölyä, kaasua ja muuta ainetta, jota virtaa sen keskellä olevaan supermassiiviseen mustaan aukkoon. Tämä prosessi kuumentaa sitä ympäröivän aineen ja muodostaa kertymäkiekon mustan aukon ympärille lähettäen valtavia määriä energiaa ympäröivään avaruuteen. Lähellä oleva pöly kuumenee ja supermassiivisen mustan aukon ympärillä tähtien muodostuminen kiihtyy muodostaen kuvassa vaaleanpunaisissa ja violettisävyissä näkyvän tähtiä synnyttävän keskusrenkaan. MUSE tulee sanoista Multi Unit Spectroscopic Explorer, ja se on kiinnitetty Yepuniin, joka on yksi neljästä 8,2-metrin kaukoputkesta, jotka muodostavat ESO:n Paranal observatorion ...

4. tammikuuta 2021: ESO:n Very Large Telescope (VLT) on yksi maailman kehittyneimmistä optisen- ja infrapuna-alueen observatorioista. Tämä loistava tähtitieteen etsivä koostuu neljästä yksittäisestä Yksikköteleskoopista, jotka näkyvät kuvassa suurina lieriömäisinä kupoleina. Näistä jokaisessa on halkaisijaltaan 8,2 metrin kokoinen pääpeili. Observatorioon kuuluu myös neljä halkaisijaltaan 1,8-metristä aputeleskooppia. Nämä ovat kuvassa olevat verraten pienet valkoiset pyöreät kupolit, jotka sijaitsevat Yksikköteleskooppien vasemmalla puolella. VLT on ollut mukana useissa uraauurtavissa havainnoissa ja löydöissä. Se on muun muassa ottanut ensimmäisen eksoplaneetan kuvan ja havainnut gravitaatioaaltolähteen näkyvää vastinetta. Tässä kuvassa teleskoopit ovat lepotilassa, jossa niiden kupolien silmäluomet ovat tiukasti kiinni, kun ne nukkuvat ESO:n Paranalin observatoriolla Chilessä. Yöllä ne kuitenkin heräävät tarkkailemaan maailmankaikkeutta ja tekemään mitä upeampia löytöjä.

28. joulukuuta 2020: Maailmankaikkeuden ihmeet ovat herättäneet kunnioitusta aikojen alusta lähtien. Tuhansia vuosia sitten muinaiset sivilisaatiot havaitsivat taivaan kohteita vuodenaikojen ja ajan kulun seuraamiseksi, myyttien ja tarinoiden inspiraatioksi ja ympärillään olevan maailman ymmärtämiseksi. Nykyajan tähtitaivaan tarkkailijoita yötaivaan kauneus ja mysteerit kiehtovat aivan samalla tavalla. Olemme kääntäneet kameroidemme linssit taivasta kohti jo ensimmäisten valokuvaustapojen syntymisestä lähtien, ja samalla toivoen, että saamme kaapattua lukemattomien valopilkkujen täplittämän pimeän taivaan spektaakkelin. Kuitenkin vasta 1850 ensimmäinen tähti saatiin tallennettua kameralle. Seuraavina vuosikymmeninä kameralaitteistot kehittyivät yhä monimutkaisemmiksi, ja kuvat taivaan kohteista ja ilmiöistä, mitkä on saatu aikaiseksi koko sähkömagneettisen spektrin alueelta, ovat sittemmin nousseet modernin tähtitieteen kulmakiveksi. Tämä kaunis valokuva Linnunradan hohtavasta kaaresta kristallipallon läpi nähtynä, missä miljardit tähdet loistavat kaasuun ja pölyyn kietoutuneina, antaa kiehtovan näkymän omaan kotigalaksiimme. Kuvan otti ESO:n valokuvalähettiläs Juan Carlos Muñoz-Mateos, joka toivoo ”auttavansa muita kokemaan, millaista on katsoa yötaivasta yhdestä Maan pimeimmistä ja karuimmista paikoista”, viitaten Atacaman aavikkoon, joka on ESO:n Paranal observatorion ...

21. joulukuuta 2020: Poikkeuksellisen vuoden 2020 lähestyessä loppuaan lähetämme sinulle ja koko perheelle parhaat tervehdyksemme! Tämä vuosi on epäilemättä ollut monille haastava, ja täällä ESO:ssa olemme työskennelleet kovasti sopeutuaksemme näihin odottamattomiin aikoihin. Muutaman kuukauden tauon jälkeen olemme käynnistäneet uudelleen rajoitetut tieteelliset operaatiot Chilen observatorioissamme tiukkojen turvatoimien mukaisesti. Kun kaukoputket ja instrumentit jatkavat yötaivaasta tehtäviä havaintojaan, saamme lisää tietoa maailmankaikkeuden ihmeistä ja odotamme innolla, että voimme jakaa näitä kiehtovia tähtitieteellisiä löytöjä teidän kanssanne. Toivomme koko Euroopan eteläisen observatorion henkilökunnan puolesta, että teillä on erittäin turvallinen loppuvuosi ja pystytte terveinä, sekä saatte aloitettua vuoden 2021 hienosti!

14. joulukuuta 2020: Tässä viikon kuvassa Atacama Large Millimeter/submillimeter Array eli ALMA:n muodostamien radioteleskooppien joukossa hehkuu aavemainen elävä vihreä valo. ESO on yksi ALMA:n kumppaneista. ALMA sijaitsee korkealla eristyksissä Chajnantorin tasangolla Chilen Atacaman autiomaassa. Se vaikuttaisi olevan täydellinen paikka ystävällisten avaruusolentojen huomaamattomalle laskeutumiselle ja yhteydenotolle. Jokin paljon arkisempi on kuitenkin tämän oudon vihreän valohehkun takana. Valo tulee merkkivaloista, jotka näyttävät onko henkilökunnan turvallista lähestyä antenneja vai ei. Kuvassa oleva vihreä valo osoittaa, että niitä on turvallista lähestyä. Antennien yläpuolella on kuitenkin näkyvissä toisenlainen maailma. Kuvan vasemmassa yläkulmassa, kirkkaalla Chilen taivaalla voi nähdä kaksi kirkasta tähteä vierekkäin Linnunradan tason sisällä. Näitä tähtiä kutsutaan usein osoittajatähdiksi, koska ne näyttävät suunnan kohti Etelän ristin (Crux) kirkasta tähtikuvuiota osoittaen siitä hieman sivuun. Etelän ristiä lähimpänä on Beeta Kentauri, joka sijaitsee noin 400 valovuoden päässä. Siitä hieman kauempana oleva tähti on Alfa Kentauri, joka on Aurinkoa lähin tähtijärjestelmä vain 4,37 valovuoden etäisyydellä. Tässä järjestelmässä on myös Proxima Kentauri, ...